Sadonkorjuukausi on saatu päätökseen. Viimeisenä työnä pellolla oli perunan nosto. Perunaa on siis saatavilla talven mittaan aivan entiseen malliin. Ja myös sinistä perunaa, eli synkeää Sakaria on nyt ensimmäistä kertaa reilummin saatavissa. Synkeän Sakarin satotaso valitettavasti jää murto osaan nykyaikaisten perunoiden sadosta ja on muutenkin hieman haastavampaa käsitellä, mistä johtuen pyydämme hieman korkeampaa hintaa tällä sinisellä perunalla. Kannattaa kokeilla tätä erikoisuutta.
Perunatempaus pidettiin lokakuun ensimmäisenä lauantaina, tilaisuus veti paikalle hieman aiempia vuosia vähemmän kävijöitä. Tulossa on myös toinen perinteinen perunanmyyntipäivä ja olen Kiteen torilla myymässä perunaa perjantaina 16.10. Perunaa on tosiaan varastossa runsaasti, kysy rohkeasti ja tule noutamaan, myös toimitukset onnistuu.
Kasvukausi muutoinkin onnistui melkolailla odotusten mukaan. Mansikkakausi oli meillä kasvullisesti oikeinkin hyvä, satoa tuli odotusten mukaan, mutta asiakkaita olisi sopinut poimimaan enemmmänkin. Varovasti arvioiden joitain satoja kiloja mansikkaa jäi poimimatta peltoon. Tämä on toki tietoinen riski kun tähän toimintatapaan ryhdyimme, jossa on tarkoitus palvella ensisijaisesti itsepoimijoita. Jos mansikan itsepoiminnan markkinoinnin terävöittämiseen on jollakulla lukijalla hyviä ajatuksia tuleviin vuosiin, niin sellaisia saa toki tännepäin heitellä.
Viljapuolella kaikki sujui myös odotusten mukaan. Rukiin sato on jopa hieman tavanomaista parempi ja laatu vaikuttaa erinomaiselta. Pitkästä aikaa ruistakin on nyt varastossa senverran, ettei tarvitse jännittää varaston riittämistä seuraavaan sadonkorjuuseen. Ruista on myös kylvettynä lisää meidän mittakaavassa ihan ”kohtuullinen” pinta-ala.
Vehnähän oli tänä vuonna ensimmäistä kertaa hehtaarimittakaavassa sitä maatiaislajiketta. Leivontakokeita ei olla vielä päästy tekemään, sillä myllärillä on vehnämyllyssä konerikko. Maatiaislajikkeeseen palaamme siis tuonnempana ja tässä vaiheessa jauhatamme vielä ensisijaisesti ylivuotista varastoa. ..Niin, kävimme jauhattamassa vehnää nyt yhden erän Kouvolassa, Jalon Myllyssä ja vehnäjauhoa saa taas tällä hetkellä. Toivottavasti paikallinen mylläri saa laitteiston kuntoon, pidemmän päälle ei ole kannattavaa käydä noin pitkällä jauhatusmatkalla.
Pitkästä matkasta tulee mieleen kohonnut polttoaineen hinta… Saapa nähdä mihin saakka nousee ja millaisissa haasteissa vielä tässä ollaan. Meillä tämä haastava toimintaympäristö ei ole aiheuttanut vielä loputtoman suurta mielipahaa ja tavallaan voinee sanoa, että pitää olla ihan tyytyväinen valintaan toimia suoraan kuluttajakaupassa ja viljellä hieman pienempiä pinta-aloja. Jotenkin ajatuksissa kirkastuu koko ajan tilan suunta, jossa emme tuota vain kiloja vaan, ennen kaikkea ns. hyvää. Tähän liittyy olennaisesti mm. nämä maatiaislajikkeet. Kuten joskus aiemmin näissä kirjoituksissa taisin luvata niin aion avata tätä asiaa ja arvomaailmaa vielä lisää youtube videolla -kun sopiva inspiraatio videon tekoon löytyy.
Jauhopusseissa tosiaan on tulossa sitten uudistusta ulkonäön suhteen. Keväällä ennakoin, että uusia pakkauksia nähdään jo kesällä, mutta tuo välillä vallinnut vehnän jauhatuskatkos on saanut vanhat pussit rittämään hieman kauemmin, nyt kuitenki ollaan todella lähellä uuden pussin julkaisua. Palaan tähän pian omana uutisjuttuna.
Kiitos kun jaksoit lukea loppuun, toivottavasti tuotteemme maistuvat sinulle jatkossakin.
