Makkolan luomutila, Saimaan sinisten vesien syleilyssä, puhtaassa maalaismaisemassa Heinoniemellä tuottaa pelloillaan luomuna leipäviljaa, mansikkaa, perunaa, lisäksi kasvatetaan maatiaiskanoja.
Makkolan Luomutilan päätuotantosuuntana voidaan pitää peltoviljelyä ja erityisesti hyvälaatuisen leipäviljan tuottamista ja viljatuotteiden suoramyyntiä.
Viljelykierrossa on aina viherlannoitusnurmia ja satunnaisesti öljykasveja/ muita palkoviljoja tai rehuviljaa. Haluamme elää maalla ja kunnioittaa luonnon ikivanhaa järjestystä. Tavoitteemme ja toiminnan perusta on pysyä tekemisessämme vanhan ajan maalaisjärjen käytössä. Tuottaa hyvälaatuista, puhdasta ja ravitsevaa ruokaa, säilyttää maaseutu omalta osaltamme elävänä ja maaperä hyvässä kasvukunnossa.
Olemme erikoistuneet myymään tuotantomme itse. Pakkaamme tilalla ruis- ja vehnäjauhoa, sekä Jorma-ohraa kuluttajapakkauksiin. Leipäviljojen tuotanto ja jauhotuotteiden myynti on tilamme päätuotantosuuntana.
Tilamme tuottaa myös pienimuotoisesti maatiaskanojen munia, sekä myymme eläviä kanoja. Kanat eivät kuulu luomuvalvontaan. Kesällä palvelemme mansikan satokaudella asiakkaita pihapiirissä joka päivä. Mansikkapeltomme on ennenkaikkea itsepoimijoita varten, eikä palkattua työvoimaa poimintaan ole. Kesäisin tilaltamme saa lisäksi varhaisperunaa ja tuorehernettä.
Vuodesta 2021 lähtien olemme viljelleet myös varastoperunaa. Syksyllä pyrimme myymään mahdollisimman paljon perunasatoa suoraan kuluttajien kellariin ja jokavuotinen myyntitapahtuma, eli perunatempaus onkin muodostunut jo perinteeksi.
Nykyinen viljelykasvien valikoima on muotoutunut pitkälti niistä mahdollisuuksista, mihin peltojemme ominaisuudet sopivat ja mitä kasvukauden työkierrossa ehdimme tekemään ja tuotantomme markkinoimaan.
Tila on kylämme vanhimpia ja Heinoniemen ensimmäinen kiinteistörekisteriin merkitty maatila. Tila on ollut saman suvun hallussa 1800-luvun puolivälin tietämiltä lähtien. Nykyinen omistaja Niko Nyrhinen sai sukupolvenvaihdoksella tilan haltuunsa 2012. Vuosikymmenen verran tilaa viljeltiin kahden yrittäjän voimin ja pari lastakin ehti syntyä. Kuitenkin vuonna 2026 tila jäi avioeron myötä vaille emäntää Nikon jatkaessa maataloustoimintaa yksin.
Luomuviljelyssä tilan pellot ovat olleet jo vuodesta 1997, jolloin Nikon vanhemmat lopettivat lypsykarjan pidon. Tuolloin piti miettiä mitä seuraavaksi? Suuntaus suoramyyntiin ja kuluttajamarkkinoille on ollut siten tilamme arkipäivää jo pian 30 vuoden ajan. Kun suhdanteet heilahtelevat ja epävarmuus alalla kalvaa, on mukavaa kun saa hinnoitella tuotteensa itse -siinä pähkinänkuoressa syy siihen miksi myymme ja markkinoimme tuotteemme itse. Pienelle tilalle tämä taktiikka on sopinut hyvin.
Peltoviljelysämme kasvien ravinteiden saanti ja kasvinsuojelu perustuu viljelykiertoon ja oikein ajoitettuihin työsuoritteisiin. Nurmivuosien aikana palkokasvit lataavat typpeä maahan ja samalla antavat ravintoa mehiläisille, niitoilla pidetään rikkakasvit kurissa. Nurmi lopetetaan keskikesällä ja ns. puolenkesän kesannolla torjutaan rikkakasveja kunnes on aika kylvää vilelykierrossa ensimmäisenä tuleva syysvilja, yleensä ruis tai rypsi. Seuraavina vuosina tulevat 1-2 kevätviljavuotta ennen uuden nurmen perustamista. Yhteensä viljelykierto on pellon kasvukunnosta riippuen 4 tai 5 vuotinen.
Tilallamme kiinnitetään myös erityistä huomiota rikkakasvien torjuntaan, kesannointia, kevät- ja syysmuokkauksia, niittoja ja rikkaäestyksiä tehdään kenties keskivertotilaa enemmän ja käsin kitkentään käytetään myös joka kesä useiden päivien työpanos. Luomuviljely on meille itsestäänselvyys ja mieluinen tapa toimia, peltojen kasvukunto ja tuottokyky säilyy ja me viljelijät ja ennen kaikkea ruuan loppukäyttäjät, eivät altistu turhaan kasvinsuojeluaineiden jäämille. Ajattelemme tuotantomme olevan ennen kaikkea ravintoa, ei vain kiloja, kuten perinteisessä maataloustuotannossa on opittu ajattelemaan.
